Ajattelun työvälineet määrittävät tuloksen

Tammikuisen Certified Foresight Professional -koulutuksen lähipäivänä perehdyimme visionääriseen johtamiseen ja kehittämiseen JP Jakosen johdolla. Ja taas fanitan! Kun esiintyjä on energinen, innostunut asiastaan ja osaa vielä arjen työelämän elävien esimerkkien avulla valottaa sanomaansa, lopputulos on ajatuksia herättävä ja innostava. Niin innostava, että hänen ja Matti Kamppisen kirja Kokonaisuuden näkemisen taito lähti tilaukseen jo luennon aikana.

Jakosen johtamisen ja kehittämisen teoria on ”neliulotteinen johtajuus”. Alla hänen kuvauksensa johtajuuksien eri näkökulmista.

Hyvässä kehitysryhmässä ovat tietenkin kaikki nämä näkökulmat edustettuina parhaan mahdollisen ongelmanratkaisun varmistamiseksi. Oli muuten yllättävän vaikea harjoitus sijoittaa itsensä vain yhteen näistä laatikoista, omien asenteiden ja toimintatapojen ”totuuksien” kohtaaminen ei aina ole kauhean mukavaa. Mikä näistä on sinulle kaikkein luontaisin lähestymistapa?

Neljä_Näkökulmaa.png

Mitä jäi mieleen? 

”Ajattelun työvälineet määräävät tulokset, joita saadaan” on oivallus, jonka koitan pitää mielessäni jatkossa niin co-design-sessioissa kuin oman työn jäljessä. Jakonen haastoi meitä: ”Mitä ongelmaa todella ratkaiset? Mikä on ongelma ongelman takana?”

Tämä muistuttaakin palvelumuotoilun työkalusta ”5 Why’s”.  Siinäkin pyritään kaivautumaan ongelman taustasyihin, käyttäytymiseen ja asenteisiin kysymällä viisi kertaa miksi. Yksi palvelumuotoilun pioneeritoimistoista, IDEO, käytti metodia selvittäessään USA:ssa ruokavaliota noudattavien naisten asenteita ja käyttäytymisen motiiveja painonpudotuksessa. Vetämissäni palvelumuotoilun koulutuksissa olen huomannut, että työkaluna tämä on toimiva pureuduttaessa syvemmälle ongelmatiikkaan ratkaisuja etsittäessä. Mutta se ei missään nimessä ole helppo!

Neliulotteisessa johtajuudessa eli kokonaisuuden näkemisen taidossa näin myös paljon yhtäläisyyksiä useiden muiden, modernien johtamisen mallien ja toisaalta Belbinin tiimiroolienkin kanssa. Myös palvelumuotoilusta / co-designista tuttu Six Thinking Hats edustaa mielestäni tätä ajattelun monipuolisuuteen ja moninäkökulmaisuuteen kannustavaa mallia.

Jakosen käytännön esimerkit näiden neljän ulottuvuuden käyttäytymisestä palavereissa olivat kuvaavia. Visionääri käynnistää projektin intoilemalla omien vahvuuksiensa hyödyntämismahdollisuuksista sekä siitä, että pääsee luomaan jotain uutta. Toimijaa kiinnostaa aikaansaaminen ja tulokset, systeemikkoa kokonaisuuden hahmottaminen ja toteuttaminen siinä missä vuorovaikuttaja keskittyy tiimityöhön pitäen visionääriä itsekeskeisenä narsistina.

Olemme työssäni käyttäneet samantyylisiä arkkityyppejä ja esimerkkejä kouluttaessamme esimiehiä ymmärtämään omaa luontaista toimintatapaansa DISC-testin avulla.

Mieleen jäi myös muutama oivallinen ohje:

  • Ota huomioon todellisuuden pohjapiirros eli eri näkökulmien ristiinpuhelu (kuvittele vaikka kirjoittamalla kunkin näkökulman puhekupla esimerkin kaltaisesti ongelmanratkaisutilanteesta – valaisevaa!)
  • Ota pysäytyskuva muutostilanteessa – mikä asia on alivalottunut nelikentässä?
  • Tee strategisten valintojen kartta: tee polku näkyväksi, miksi valitsit jonkin tietyn lähestymiskulman ongelmaa ratkaistessasi. Mitä muita vaihtoehtoja syntyy tarkastelemalla muista lähestymiskulmista?

Käsittelimme myös Laloux’n mallista tuttua organisaatioiden tulevaisuutta, mutta Clare Gravesin Spiral Dynamicsin kautta. Laloux on itselleni tutumpi: mallista tehdyn visuaalisen version  Evolutionary development map of organization olen jopa kiinnittänyt työpisteeni sermiin, kuvassa on otettu huomioon sekä yksilöllinen että kollektiivinen näkökulma.

Ohessa myös viime syksynä kasaamaani materiaalia koskien työn tulevaisuutta organisaatioiden, johtamisen ja työntekijän näkökulmasta. Se ei missään nimessä ole kaiken kattava, vaan nopea työpöytäharjoitus co-design-keskustelujen herättäjäksi. Dioissa on lähteet mukana, jos haluat tutustua alkuperäismateriaaliin. Toivottavasti koosteesta on hyötyä sinullekin!

Työn_Tulevaisuus_Trendejä_0917

Suomalainen vertikaaliviljelijä muutti Marsiin

Saimme Certified Foresight Professional -koulutuksessa tehtäväksi laatia uutisia parinkymmenen vuoden päähän tulevaisuuteen. Tein kaksi. Tämä on niistä jälkimmäinen, jossa eletään ihan uudella tavalla ja uudessa paikassa.

Elon Muskin johtama, ensimmäinen siirtokunta Marsiin on päässyt turvallisesti perille. Yksi tärkeimmistä asukkaista on suomalainen vertikaaliviljelijä Viljamaa, jonka sato ruokkii koko väestön yhteisön perustamisvaiheessa.

Viljamaa valittiin siirtokunnan viljelijäksi rohkeiden ruokainnovaatioiden ja erityisesti puhtaiden, ekologisten viljelysmenetelmien ja -tuotteiden ansiosta.

”Eihän tässä nyt mitään ihmeellistä ole. Olen vertikaaliviljelijöiden virtuaaliyhteisössä yhteiskehitellyt tällaisia geneettisesti manipuloituja ruoka- ja lääkekasveja. Satuin vaan keksimään Marsin olosuhteisiin kestävimmät lajikkeet”, vaatimaton pohjalainen Viljamaa sanoo.

Herkkuruoka pitää terveenä

Siirtokunnan kokit ovat innoissaan Viljamaan tuottamista raaka-aineista. Ruokalistat perustuvat pitkälti Viljamaan kasveille, viljoille ja marjoille höystettynä tanskalaisen hyönteiskasvattajan proteiinipaukuilla.

”Kaukana ovat ajat, jolloin ihmiset mättivät suuhunsa kilokaupalla terveydelleen haitallista eläinlihaa. Itse en ole koskaan lihaa syönytkään. On ilo päästä kokkaamaan näin hienoista raaka-aineista tietäen, että koko yhteisömme pysyy aterioideni avulla terveenä”, kehuu nuorin siirtokunnan kokeista.

Yhteisön hyvinvointia seurataan tarkasti

Yhteisön hyvinvointia tarkkaillaan aikoinaan MIT:n kehittämän tatuoinnin avulla. Teknologia alkaa olla jo vanhaa, mutta se on varmatoiminteinen uudessa ja oudossa elinympäristössä.

Jos asukkaan terveydentilassa tapahtuu muutoksia, Viljamaan supertuotteilla saadaan välitön ja juuri oikeanlainen apu tilanteen korjaamiseksi. Yhteisön konkari, 125-vuotias japanilainen Yasimoto, on päässyt jo kokeilemaan ruokahoidon tehoa. Haastattelimme häntä Waverly-napin tulkkaamana.

”Vähän otti sydämestä ensimmäisinä päivinä. Tatuoinnista huomasin, ettei kaikki ole ihan kunnossa. Virtuaalitohtori teki tarkemman diagnoosin, sitten kokit valmistivat hoitavan ruoan Viljamaan tuotteista lääkereseptin mukaisesti. Nyt voin paremmin kuin koskaan!”, ihasteli Yasimoto.

Lähteet:

BBC Future, Could insects be the wonder food of the future?

Futures Platform, Future Without Work

Futurism.com, Advances in Longevity Are Forcing Nations to Redefine “Elderly”

Genetic Science Learning Center, Genetically Modified Foods

Science Alert, MIT Has Developed Colour-Changing Tattoo Ink That Monitors Your Health in Real Time

Scientific American, The Truth about Genetically Modified Food

SpaceX, Making Life Multiplanetary

Susskind and Susskind, The Future of Professions (2015) – How Technology Will Transform The Work of Human Experts

Waverly Labs, A World Without Language Barriers

YouTube; This Farm of the Future Uses No Soil and 95% Less Water


Uutisen juju: Musk rakentaa vaihtoehtoisia energialähteitä ja on tosissaan matkalla Marsiin miehitetyllä avaruuslennolla ja aivan uudentyyppisellä koneella. Vertikaaliviljelyn ja hyönteissyönnin uskotaan tuovan ratkaisuja ruokakysymykseen tulevaisuudessa – ja jopa nykyisyydessä. Osittain ilmastosyistä, osittain eettisistä syistä lihansyöntiä pyritään vähentämään radikaalisti. Quantified Self on jo nykypäivää, terveellisen, lääkitseviäkin ominaisuuksia sisältävän ravinnon merkitys kasvaa jatkossa.

Ensimmäinen bottirosvo tuomittu tuhottavaksi

Saimme Certified Foresight Professional -koulutuksessa tehtäväksi laatia uutisia parinkymmenen vuoden päähän tulevaisuuteen. Tein kaksi. Tämä on niistä ensimmäinen, teknologiapainotteinen artikkeli.

Ensimmäinen bottirosvo tuomittu tuhottavaksi

Tekoälytuomarin poikkeuksellisen ankara tuomio kuohuttaa niin bottiyhteisön kuin systeemi-insinöörien tunteita. Tämä on ensimmäinen kerta, kun kyberrosvo on tuomittu kokonaan tuhottavaksi.

”Kiristyshaittaohjelmien kybertierosvoilusta on tullut päivittäinen riesa. Se on yleistynyt jo niin rajusti, että työverkostoilla menee enemmän aikaa kiristystilanteiden hoitamiseen kuin tuottavaan työhön. Vain kaikkein ankarimmat seuraamukset voivat saada bottirosvoilun kuriin”, toteaa AI-tuomari Pykälä. ”Tästä eteenpäin jokainen luopiobotti tuhotaan poikkeuksetta”, hän jatkaa.

Botit lakkoon

Bottiyhteisö järkyttyi kollegansa tuhoamistuomiosta niin pahasti, että se uhkaa mennä lakkoon, ellei päätöstä kumota.

”Tämä on systeemi-insinööri Virtasen syytä. Botti toimi moitteetta ennen kuin Virtanen ohjelmoi siihen virheellisen sulautetun tiedon mallinnuksen. Sen jälkeen Botti alkoi nähdä unta Bitcoineista, joissa se kylpi kuin historiallinen sarjakuvasankari Roope Ankka”, painottaa yhteisön puhebotti Platon.

Syytöksissä saattaa olla vinha perä, sillä systeemi-insinööri Virtanen on kadonnut jäljettömiin eikä häntä ole tavoitettu kuulusteltavaksi. Robottipoliisit ovatkin kutsuneet apuun ihmisen hänen löytämisekseen. Tämä huippujäljestäjä kuuluu nykypäivänä harvinaiseen käsityöläisten ammattikuntaan, Metsästäjien Kiltaan. Turvallisuussyistä killan jäsenet työskentelevät anonyymisti.

Onko ihminen vastuussa, jos botti riehaantuu?

Kysymys kuuluukin, onko systeemi-insinööri Virtasen kaltainen eliittiammattilainen syyllinen, jos hän syöttää botille väärää tietoa, jonka seurauksena se toimii väärin? Tulisiko myös Virtanen tuomita botin tekemästä rikoksesta, koska hän ihmisenä oli vastuussa kollegansa työhyvinvoinnista ja lainmukaisesta toiminnasta?

Osallistu suorana Virtasen metsästykseen Hologrammitoimittajamme kanssa virtuaaliympäristössämme Hapsiksessa.

Lähteet:

Futura 2/2017, Ihmistyön tulevaisuus älykkäiden koneiden maailmassa

Futura 1/2010, Työn tulevaisuus

Futures Platform, Future Without Work

Susskind and Susskind, The Future of Professions (2015) – How Technology Will Transform The Work of Human Experts

The Guardian / Paul Mason, Automation May Mean a Post-work society, but we shouldn’t be afraid

Virtual Reality Society, Getting to Grips with Haptic Technology

YouTube, Ransomeware attack hits dozens of countries

YouTube, 3D Holographic Power Point Presentation at ASE 2013


Uutisen jujut: Juridisella toimialalla ennakoidaan suurta teknologista mullistusta, joka tulee viemään työt isolta osalta juristeja. Pidemmällä tulevaisuudessa on aika, jolloin robotitkin oppivat tuntemaan, mutta tästäkin on jo näyttöä. Kyberrahan yleisyyden ja kyberrikollisuuden odotetaan yhä kasvavan. Susskindien tutkimus tulevaisuuden työtehtävistä nostaa esiin kuusi eri ammattityyppiä, tässä esitelty niistä kaksi. Ja eettinen keskustelu keinoälyn ja ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta käy vielä pitkään kiivaana. No, viittaanhan tässä myös ihmisten vuorovaikutuksen eettiseen keskusteluun kuolemantuomioista. Onko eettisesti oikein ”tappaa” tunteva keinoäly?

Mitä Pauli sanoi?

Olen seurannut tiiviisti työn murrosta jo runsaat 10 vuotta, luennoinut ja valmentanutkin aiheesta. Siksi odotin kovasti Pauli Aalto-Setälän settiä Certified Foresight Professional -koulutuksen avajaispäivissä. Tässä muutama pointti eläväisestä ja innostavasta esityksestä. Propsit Paulille!

  • Digitalisaatiota ei pääse karkuun. Mitä tahansa suunnitteletkin, sen pitää toimia mobiilissa. Amen, sanoo digimimmi vuodesta 1995.
  • Mikä ei muutu? No, se ihminen. Keskity heihin. Pelolla saa aikaan vain pakosuunnitelman. Jos kerrot brutaaleja faktoja, kerro myös, miten uhkaavaksi koetusta tilanteesta päästään pois. Ihmiset eivät kestä epävarmuutta, jolle ei tehdä mitään. Ugh.
  • Keinoälyä pitäisi kutsua ennemmin apuälyksi. Katteeton maalailu robottien valtaamasta maailmasta saisi oikeammat mittasuhteet.
  • Kannattaa opetella pärjäämään konfliktiympäristössä. Koska tekeminen on yhä yhteisöllisempää, niitä näkemyksiäkin riittää. Opettele siis neuvottelemaan ja argumentoimaan perustellusti.
  • Syö elefantti paloina. Eli kehitä pieni askel kerrallaan – leanin perusperiaatteita, muuten. Rautalangasta: älä yritä rakentaa Notre Damea laakista, vaan tiili kerrallaan.

Näistä on helppo olla samaa mieltä. Lisää ajatuksia muissa postauksissa.

 

 

Aanailuja Turust

Mää ole niimpal kauhia innoissain! Siihen se Turun murteen taitaminen päättyykin ja jo tuo sattoi mennä ihan päin honkia.

Aloitin loppuviikosta Certified Foresight Professional -opinnot Turun yliopistossa. Koulunpenkkiä kulutan ennakoinnin parissa kahdeksan kuukautta. Sinä aikana pitäisi syntyä jatkuvan ennakoinnin toimintamalli työnantajalle.

Mitä jäi mielen päälle kahden ensimmäisen lähipäivän jälkeen? Loistofiilis porukasta – juttu lähti heti lentämään, ei ollut jäätä murrettavaksi asti. Paljon monipuolista osaamista ja mielenkiintoisia tarinoita siitä, miksi olimme nyt tässä ja mistä aiheista ennakointia meinataan rakentaa. Viimeisimmän parinkymmenen vuoden opiskeluputken kokemuksella voin sanoa, että se opiskeluporukka on lopulta niitä suurimpia anteja – kokemusten vaihtaminen ja keskinäinen tsemppaaminen ja sparraaminen. Jos se homma ei suju, opinnot takkuavat helposti.

Alun haparoinnin jälkeen saatiin myös jonkinmoiset eväät perusasioista. Mitä tulevaisuuden tutkimus on ja mitä eroa on ennakoinnilla siihen nähden. Ennen kaikkea: miten hommaa tehdään analyyttisen monipuolisia työkaluja hyödyntäen, esim. Futures Platformia. Tämä ei ole mitään ennustajaeukkojen hommaa, vaan ihan tiedettä.

Jostain syystä teimme myös Myers-Briggsin testin. Kuten useimmiten, tälläkin kertaa oma koodini on ENTJ. Miten tämä liittyy ennakointiin, jäi hieman arvoitukseksi. Ehkä se viisauden siemen oli tässä luonnehdinnassa näin ennakoinnin kannalta: ”Kaikkien asianlaitojen harkitseminen ennen päätöksentekoa”.

Pisteet kotiin ekoista päivistä vei kyllä suvereenisti Pauli Aalto-Setälä. Musta tuli fani kertaheitolla. Yliopistossa pedagogisilla taidoilla (innostaminen, yhdessä oppiminen) ei näytä olevan kauheasti painoarvoa. Joten eihän muista ollut media-ammattilaiselle lainkaan vastusta. Pauli osasi asiansa: inspiroivasti, elävän elämän tarinoilla ja omilla kokemuksilla – erityisesti mokasumalla – höystettynä. Hän ei ottanut itseään eikä tekemisiään liian vakavasti. Osasi kertoa hauskasti ja tunnelmaa latistamatta hyvinkin isoista vastoinkäymisistä Allerin digitalisoitumisen matkalla. On muuten tosi iso juttu, että esiintyjä osoittaa ilmein, elein ja äänenpainoin olevansa itse innostunut aiheestaan!

Ja Turkuun asti piti tulla ennen kuin pääsin nauttimaan Woltin ruokatoimituksista. Ruojat kun eivät toimita Koillis-Helsinkiin asti. Paikallinen opiskelijakollega oli sitä mieltä, että valitsin ihan oikein, kun tilasin annokseni Hanko Sushista. On kuulemma kaupungin paras japanilainen. Komppaan, vahva suositus!